Pages

Thursday, June 30, 2011

Loma


Huomenna se alkakoon. Pikkuseikkailijoilta loppuu vihdoin koulu. Eilen oli vielä läksyjäkin. On ne niin pakertanutkin läpi vuoden. Taivuttanut verbejä kaikissa aikamuodoissa, päntännyt kertotauluja, opetellut puulajeja, uineet ja skimbannut, pelanneet tennistä ja skrinnannut. Kivisäkin painoisia reppujaan raahanneet edes ja takas. Kirjoittaneet kukin vuorollaan kaunolla kymmenen riviä "J'ai toutes mes affaires et je n'ai rien oublié." Tunnollisia pikkumiehiä. Lomalla saavat sitten olla vaan. Niin pienet kuin isommatkin. Baibai herätyskello, baibai aikataulut. Lomalla tehdään just niin kun tykätään ja ei tehdä just mitään mistä ei tykätä. Nautiskellaan ja fiilistellään löysin rantein. Blokikin siirtyy kesälomalle. 
Soon moro!  S U L O I S T A  S U V E A  J O K A  I I K K A !

Monday, June 27, 2011

Mustikassa

Heinäkuun sarjis Me-lehteen. Ja uutta kehissä...tai siis juuri kehittelemässä.
Hiljaiseloa "lokissa", vaikka seikkailijoilla riittää täpinää! ; )
Pus per nokka. Te ihanaiset siellä.


Friday, June 24, 2011

Juhannussauna


Tää ois just niinku tullu kuistille vilvottelee, huurteinen päärynäsiideri kainalossa ja sit tää askeltais rantakoivun ohi laiturille ja pulahtais veteen. Silkkiuikut käkättäis kaikuna muuten ihan tyynellä järvellä ja sit tää nousis laiturille fiilistelee edessä avautuvaa sielunmaisemaa. Ois niinku yötön yö ja aurinko ei laskis ollenkaan. Ja täl ei ois ikävä minnekään. Sit viel yksien löylyjen jälkeen tää vois syödä tuoretta rapeekuorista ruisleipää johon tää ois laittanu kerroksen voita ja faijan duunaamaa graavilohta.
Siin ois pääl viel niit kokonaisii valkopippureit ja tuoreit tillinoksii jotka rasahtelis hampaiden välis sillai kivasti. Täl ois niinku kotonen olo, ei tarttis tehdä mitään sen kummempaa, vois vaan niinku olla ja tää vaan ois niinku onnellinen.

Mutku ei. Täällä me ollaan ku täit tervassa Alppilassa kele. Helvetiassa koulu näet loppuu vasta heinäkuun alussa. Pikkuseikkailijat siis käyvät edelleen tunnollisesti koulua ja mä muutun koht sumuisten vuorten gorillaks. Ainaski käyttäydyn jo ku persiiseen ammuttu karhu. Sadettaa ja sumuttaa ja villasukille löytyy edelleen käyttöä. Kohta vissiin kaivan esiin lämpökerraston. Tää on pahempaa ku Suomen kesä.
Alkaa jo hämärtyy todellisuuden taju, se varmaan johtuu tosta sumusta. Härmään tarttis päästä ja vähän äkkiä. Kaiken muun pystyis melkeen lavastaa, mut ei sitä yötöntä yötä eikä Suomea saa tänne kirveelläkään. Nanainen voi lähteä Suomesta, mut Suomi ei lähde Nanaisesta. 

Tuesday, June 21, 2011

Faija meidän kesken


Tää on faija sulle, joka opetit mut soutaa ja huopaa ennenku opin simmaamaankaan.
Sulle joka opastit mato-ongella abboria metskaa ja sit jo siirryttiinki virvelin, katiskan ja sumpun saloihin. Fisustajan taitoihin kuulu luonnollisesti saaliin perkaaminen ja notskin duunaus, ja kunnon metskaaja ottaa joko klapilla snujun laakista veks ja skruudaa saaliinsa tai päästää sen takas Ahdin valtakuntaan. Oot opettanu pitämään snadimpien ja heikompien puolta. Myös fisujen.

Sun paras (ja ainut) kasvatusohjees "Kasva isoks - älä koskaan aikuiseks" puhuttelee edelleen, sitä oon visusti noudattanu ja aika hyvin omasta mielestä onnistunutki. Sun jalanjäljis faija, mut ainaski mellijemman ratsaamises mul on viel betraamist! :) 

Graavilohen lisäks oot ruokkinu mua roudaamal taidenäyttelyistä prätkänäyttelyihin, kantanu kassit vääränä Temperast värei ja pensseleit, luopunu välil myös omist aarteistas (jopa niistä harvinaisista mehiläisvahaväreistä)  ja istuttanu mut Formulan puikkoihin. Ois voinnu tulla kekeruusbäri, mut huh onneks ne färgenit vei voiton. Todella. Ja niinhä sä kerroit et kekkasit mun etunimenki Tikkurilan väritehtaan liikennevaloissa. Haluun kuulla sen stoorin aina uudestaan. Ylpeenä kannan myös suvun nimeä, joka suomennettuna viittaa jorpakon blummaan. 

❤ ❤ ❤ V Ä R I K Ä S T Ä   S Y N T T Ä R I Ä   M A A I L M A N   P A R A S   F A I J A!!! ❤ ❤ ❤







Friday, June 17, 2011

Postia



Rakastan kirjeitä. Erityisesti rakkaussellaisia. Viime aikoina postilaatikko on täyttynyt toinen toistaan
ihanammista kommenteista ja viesteistä. Puna poskilla olen saanut kauniita sanoja luettavakseni.  ❤
KIITOS! Parhaani mukaan olen yrittänyt kaikkiin vastata, mutta jos nyt on käynyt niin harvinaislaatuisesti että minusta ei ole näkynyt merkkiäkään, ilmoittautukoon oitis! 
Tämän päivän piirustus on siis omistettu erityisesti teille rakkaat lukijat, wanhat ja ihan tuoreet, kiva tietää että teitä on monia. Seikkailut jatkukoon! 

Ps. Printtejä kaipaaville: homma hoidossa, pidän teidät kuulolla kun asia menee eteenpäin...



Tuesday, June 14, 2011

Kesän kuumin asuste

Ei, kyseessä ei ole syväänuurrettu uimapuku à la Paco Rabanne, 
vaan isiseikkailijan Himalayalta tuodut villasukat. 
Tai no mitä nyt "hiukka" niitä tossa stailasin oman maun mukasiks. ;) 
Näillä näkymin näistä en luovu ennenkuin arska alkaa ihan tosissaan lämmittää. 
Nää onkin tosi kätsä yhdistää siroihin balleriinoihin!
Mitä pitemmälle mennään kesään,  
sitä enemmän täällä vedetään palttoota päälle.
Tammikuussa elvisteltiin teepaidoissa ja tänään oli sekä pipo että toppatakki. 
Näin meillä täällä vuoristossa. 
...HRRRRRRRRR...

Thursday, June 9, 2011

Maihinnousu



Soudettu on. Huovattu on. Myrskysäässä luovittu on. 
Selvitty on. Styyrpuurin tyrskyjä mittari täynnä. 
Paapuurissa poutaa ja maata näkyvissä. 
Tahtois jo rantautua, mutta mikä ranta on meidän?

Monday, June 6, 2011

Kuin kala vedessä



Tänään ollaan huiluteltu varpaita ilta-auringon säteistä kimaltelevassa järvessä ja mietitty syntyjä syviä. Veden liikkeet ovat kuin tunteet. Ne saattavat vaihdella laidasta laitaan. Tyyneys muuttuu hetkessä myrskyaallokoksi eikä veden virtausta kuten tunteitakaan voi padota ikuisesti. Niiden kuuluu kulkea vapaana. Tunteiden kuten veden etenemistä ei pysäytä mikään, mutta tarpeen tullen ne muuttavat muotoaan. Höyrystä jääksi sulien jälleen lammikoksi. Vesi puhdistaa ja rauhoittaa. Vesi vahvistaa, hioo ja syleilee. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Veden äärellä on turvallista, laineiden rytmikäs liplatus tuudittaa. Olo on kuin äidin kohdussa. Jälleensyntynyt. Kun on syntynyt ja ikänsä kasvanut meren ja järven äärellä, elo maisemissa ilman vettä on kuin olo kalana kuivalla maalla. Kiikarissa siis paluu lähteelle. Järven rannalle, jossa jo monet vuodet on seikkailtukin ja sukelleltu. 
Myös tunteisiin.