Pages

Saturday, February 25, 2012

7

Täällä on ollut (ihan liian) hiljaista. 
Live-elossa on ollut (ihan liian) vilkas trafiikki. 
Olette kuitenkin ajatuksissani päivittäin rakkaat kanssaseikkailijat. 
Kaikesta päätellen tunne on molemminpuoleinen, 
sillä...

Aniiri ja Tuijariikka heittivät minua kauniiden sanojen lisäksi tällä:



...Minna-Leenan Pajasta, Mööpelin Elliltä lensi pientäsuurta haastetta 
ja Rock That Horsen Julia muisti seuraavalla:


Hamassa menneisyydessä (loppuvuodesta ;D) muistan saaneeni tunnustuksia 
Kääk, nyt saa älähtää jos oon unohtanut mainita vielä jonkun!?!

❤❤❤ 
Kiitos IhaNAISET 
Kaskas, te 7.
Tunnen olevani pinkillä hattaralla kuorrutettu marsipaani.
Nonparelleilla.
Sateenkaaren väreissä.
Joka ikisen.
Niitä on 7.
Muuten.

 You make my day. EVERY DAY. 
7 päivää viikossa.
❤❤❤

Te tunnette mun tarpeen kiteyttää.
 Selkeyttää,
symboloida,
syvennyttää,
SEVENnyttää.

Sen teen.
NYTkin.


7 SALAISUUTTA  //  7 SATTUMAA:

Syntymävuoteni alkaa numerolla 7.

 Etunimeni on numero 7 Nousevan Auringon maassa...

Mulla on krooninen ikävä lapsuuteen. 
7-vuotiaana oli niin hyvä olla.
Tästä vois joku köökkipsykologi diagnosoida jonkun Peter Pan-syndrooman. 
Ja se vois olla jopa totta... :D

Kun äiti kysyi multa pienenä mitä toivoisin synttärilahjaksi, suurin haaveeni oli saada sisar.
Toiveeni toteutui ja lahja tuli perästä.
 Syntyi eskimoinen veli, josta tuli mun silmäterä.
Sain keksiä veljelleni nimen, valitsin kauneimman nimen jonka olin koskaan kuullut.
Kauneimmalle ja rakkaimmalle olennolle maailmassa.
Veljeni pelipaidassa on lukenut aina 7.

7 lukee myös kummipoikani passissa. Kirjaimin.

Osoitteessani on numero 7.


En usko sattumaan, uskon satumaahan.
Jokaisella tarinalla on tarkoituksensa.
Tarua tai totta.

...

Ja kenelle nämä laitetaan eteenpäin?
No ainakin takaisin kaikille yllämainituille ja syystä!

En ole pysynyt kärryillä kuka näitä tunnustuksia on saanut,
mutta varmasti suurin osa omistakin lemppareista.

Blogistaniassa kuten oikeassakin elämässä tuntuu olevan valloillaan pyramistinen eliitti.
▲▲▲
;D
Kuppikuntalaisuus josta saan ärtsyjä näppyjä.
On ns. "blogikermaa", joka eivät noteeraa itseään pienempien lukijakuntien blogeja,
eivätkä myöskään vastaa tuoreiden, "nimettömien" bloggareiden kommentteihin.
Ei ennenkuin he ovat saaneet kanssasisariensa siunauksen.

Pienenä tiedän kuinka kivalta tuntuu saada kommentteja ja kannustusta.

Suoristin vähän alkuperäisiä ohjeita ja päätin pysyä maagisessa luvussa 7.
Mielenkiintoisuuden, 
AITOUDEN & OIVALLISUUDEN,
ajatuksen,
kuvan tai sanan 
tai molempien muodossa,
omanlaisuutensa
ja raikkauden lisäksi
kriteerinäni on että lukijoita on käsittääkseni (toistaiseksi) hippusellinen. 
Tunnustus lähtee seuraaviin osoitteisiin:


Kiva
Äärellä
Ne hetket
Järnvägsstation
Riemuja
Things to make and do
Paikka auringossa

YOU ROCK!
❤❤❤❤❤❤❤







Wednesday, February 15, 2012

Hän



Mies jonka tapasin tismalleen tänään vuosia takaperin. 
Monta vuotta välissä,
monta naururyppyä enemmän,
edelleen tuntuu kuin se olisi ollut vasta eilen.

Mies jolla on taito kyseenalaistaa kaikki,
mies joka kulkee aina omia polkujaan.
Hänelle tienviitat ovat vain tienviittoja,
hän valitsee kuitenkin aina uuden reitin, 
sellaisen jota kukaan ei ole vielä kokeillut.
Monelle hänen valintansa ovat utopistisia, järjettömiä ja täysin mahdottomia,
mutta hänelle välttämättömiä.
Elinehto.
Kulkea suuntaan joka tuntuu oikealta.

Hänen seurassaan elämä on AINA yhtä suurta seikkailua.
Hän muuttaa mahdottoman mahdolliseksi.
Nyhjäisee tyhjästä
ja loihtii sen mitä ei vielä ollut ajatuksissakaan.
Näkee kauneutta siellä missä sitä tuskin uskoisi olevan.
On pioneeri monessakin asiassa.

Hänet tunnistaa kadulla helposti.

Kainalossa on keikkunut surffilautaa, kameraa, vinyylejä ja soittimia.
Eikä todellakaan katu-uskottavuuden vuoksi.
Hän on tuonut niillä leivän pöytäämme kaikki nämä vuodet.

Mihin hän on ikinä tarttunutkaan,
hän on tehnyt sen suoraan sydämestä
ja maine sekä kunnia ovat seuranneet perässä.

Niistä hän viis välittää.

Hän hymyilee ilkikurisesti pilke silmäkulmassa
ja puskee jo jalallaan lisää vauhtia kiitääkseen rullalaudallaan kohti uusia tuulia.

Olen etuoikeutettu.
Olen naimisissa tämän miehen kanssa ja hän on poikasteni isä.
Paras maailmassa.
Ja niin monessa.

Chouette anniversaire Choups,
que cette nouvelle année t'apporte tout ce que t'espère de fond de ton coeur...
I YOU











Monday, February 13, 2012

Kelat

Helmikuun sarjis,
olkaatte hyvät.
Meinas melkeen unohtua tässä hässäkässä.
Originelli löytyy Me-lehdestä.

Täällä ollaan kyllä, kovin on ruuhkaista elämässä juuri nyt.
Nopeaa viuhtomista paikasta toiseen.
Haldaamista.
Holdaamista.
Ei ehdi tarttua hetkeen,
ei ehdi oikein kelailla.

Sulattelen viime aikojen nopeatempoisia tapahtumia.
Ja iltaisin pilkin ennen aikojaan.

Hiljaa hyvä tulee.
Eikö?

Thursday, February 9, 2012

Pesässä



Eka "muuttovapaa" päivä sitten en muista milloin viimeks.
Eilen suljettiin piparkakkutalon ovi viimeisen kerran.

U   U   V   U   K   S   I   S   S   A  

Mehut veks, mutta jotain pientä raporttia teille kanssaseikkailijoille olen velkaa.
En jaksa edes piirustaa (tää on jo vakavaa), joten pokkari rakeineen laulakoon.

Ja kyllä.
Meitin uusi köökki on peike. 
Yks Dooda saattas nähdä punasta... ;D
Sovitaan et se on laitti muta jookos?
Se nyt sattu vaan olee noin orkideoineen päivineen entisten asukkejen jäljiltä 
ja olkoon vaan,
ihan sama mulle...toistaseks, 
makustellaan ja mietitään.





Mööpelit hakee paikkojaan.
Hitain askelin.
Kuvat valehtelee, 
missä muka ne kaikki banaanilaatikot on?

Ekat tulppaanit tekivät kodin.
Vihreää energiaa.
Kohti kevättä.
Pesänrakennusta.
Nesting.



Thursday, February 2, 2012

(Melkein) kotona



Hengissä ollaan. 
Taskussa uudet ja vielä vanhatkin avaimet.

Muutto suklaaserpenttiinejä pitkin lumimyrskyssä.
Jäätävän jännittävää.

En suosittele.

Uudessa pesässä hyvä olla.
Lämmin.

Voiton puolella.
Edessä viikon loppurutistus,
tahtoo olla jo siellä.

Huoh.