Pages

Thursday, November 1, 2012

Koukussa


            Mietin tätä tehdessä, että mihin itse oikein olen koukussa.
Asia jäi kummittelemaan, tein pientä tajunnanvirtalistaa siinä sivussa.
Asioista joihin olen ollut koukussa aina ja/tai juuri nyt:

Sitruunaan,

vihreän teen litkimiseen,

anjovistahnaan,

omenoihin,

sellerimerisuolaan,

kuumaan mustaherukkamehuun,
joka täytyy ehdottomasti nauttia Jenni-tädin keramiikkakuksasta,

tujuun aamuespressoon ja sen juomiseen päivän sävyyn sopivasta kupista,

kalanmaksaöljykapseleihin (miksei niitä saa ottaa enemmän kun yhden?!),

pinkkiin taskukalenteriin (vaikken ehkä haluiskaan - pinkkiä joo, mut aikatalua),

kukkiin,

latureitten piilottamiseen hassunmalliseen kukalliseen FROTEEpintaiseen jäärasiaan
(kekkasin sen vasta hiljan ja siitä onkin tullut oikein pakkomielle),

harmaisiin villatakkeihin (niitä juuri oikeanlaisia onkin hemmetin vaikea löytää)
ja villaan ylipäätänsä (mihin pässi karvoistaan pääsisi... ;))

käsittelemättömiin nahkalaukkuihin 
(niitä on aika monta, mutta käytössä melkein vain yksi
jossei mun rakasta banaania lasketa mukaan),

keltaisiin kumppareihin,

maihinnousutakkeihin 
(monikossa, sillä vuosien varrella niitäkin on kertynyt aika monta...
tää ei taida mennä ikinä ohi. 
Lapsuudessa äitillä ja isillä oli samanlaiset ja mulla ihan oma,
se johon tuli maalia, 
kun nojasin Kättärin juurimaalattuun seinään 
kun haettiin äitiä ja pikkuveikkaa laitokselta kotiin),

tuubihuiveihin - miten ihmeessä oon tullut toimeen ilman niitä?

jopooni
(se on niin rakas, että säilytän sitä makkarissa, 
vaikka kiroon joka kerta kun joudun akrobaattaamaan aamulla hakiessani vaatteita),

siitä wanhasta sikaaritehtaasta uneksimiseen, 
joku muukin tehdas kyllä kävisi...
Tuttu kertoi juuri ostamastaan viinirypälepanimosta (vai mikä lie se on suomeksi),
sellanen parisataa neliötä avaraa tilaa sopisi meillekin vallan mainiosti...

joka päivä niin erilaisen järvimaiseman tarkkailuun, 

lasten nokkeliin sutkautuksiin  
(hyrisen ylpeydestä joka kerta huomatessani 
jälkikasvun omaksuneen suomalaisen mustan huumorintajun!),

hiljaisuuden kuuntelemiseen, 
mutta myös sulosointuihin, nyt esimerkiksi juuri tähän ,

wanhoihin nuottivihkoihin,

läheisiin, rakkaisiin ihmisiin, 

ja elämään noin yleensä.


  Riippumattomuus on kuitenkin se asia johon olen ehkä eniten koukussa.
Se on vaikuttanut nyt ja aina kaikkeen tekemiseen, 
elämän kulkuun ja päätöksiin.

Olen aina karttanut kaikenlaisiin ryhmiin kuulumista, 
haluan olla vapaa tekemään asioita oman fiiliksen mukaan. 
Maailmassa ei ole mitään ryhmää minkä ajatuksia voisin sokeasti allekirjoittaa.

Mihin te siellä ruudun toisella puolella ootte koukuttuneet?