Pages

Wednesday, January 15, 2014

Nimiehdotuksia?




Vuosikaudet olen yrittänyt piirtää meidän nurkissa pyörineitä karvapalloja.
Kapturoida muutamalla viivalla heistä sen olennaisen.
Nanaisen kaveriksi.
Kun se on osa tätä arkea.
Nytkin pyörii jaloissa yksi.
Kissojen sijaan paperille on syntynyt kaikenmaailman rekkuja.

Kissoissa on jotain erityistä mitä ei pysty viivoilla kuvata.
Yhtä lehtiartikkelia kuvittaessani erään mummelin kylkeen ilmesty tämä pieni otus.

Siinä se on!
Nanaisen kissa.
The Katti.

Nimiehdotuksia?
Pidetään kastajaiset!
Kaikkien nimiehdotusten kesken arvotaan kattiprinttejä,
ehkäpä jopa originelli!

Aikaa tammikuun vikaan.

Saturday, January 4, 2014

Pehmeä lasku



Lähtiessäni seiskalta duunista pirautin kotiin 
varmistaakseni että pöydässä olisi pötyä huutavaan nälkääni. 
Luurin toisesta päästä kuului vakuuttavia lupauksia katkaravunpyrstöistä riisipedillä.
Lauseen lopussa olin kuitenkin ikäänkuin kuulevani jotain nielastua muminaa tyyliin
"juujuu kunhan saan duunattua tän biisin loppuun"
Kuten yleensä.

Siis kaupan kautta kotiin.
Mandariineja ja manteleita enshätään.
Tänään(kin) syötäisiin espanjalaiseen aikaan.
Enkä valita.
Mulle sopii mainiosti tämä järjestely että hellan ääressä hyörii joku muu kun mä.

Postilaatikkoon oli ilokseni putkahtanut suomalaisia lehtiä.
Yhdessä niistä tämä ylläoleva ruutu.
En jaksanut edes reppua keittiöön asti raahata,
vaan rojahdin pomppa päällä sohvalle pötköasentoon selailemaan niitä.
Ennen kuin kiinnitin huomioni nenään tunkeutuvaan outoon hajuun,
poikaset vasikoivat. 

Isi maalaa.
Keittiön kaakelit on jo harmaat.
Kohta kylpyhuoneenkin.

(viiliä hattuun-asennemuutos tähän)

Onko se ny niin nokonnuukaa?
Pääasia että on maalattu.
Vaikka sen sovitun kiiltovalkoisen sijaan mattaharmaiksi.

Niitä kylppärin kukertavan peikejä peeskukin koristeltuja laattoja en jää kaipaamaan,
mutta mites nyt se oksennusta jäljittelevä laatta lattialla? 
Siihen tarkotukseenhan se harmaa lattiamaali alunperin päätyi nurkkiin pyörimään.

Pehmeä lasku takasin meidän arkeen.
Antaa satunnaisten juttujen vaan viedä.
Ennakkoluulottomus on hyvästä.
Freestyle.
Forever.


Ps. Tunnistatteko ton sulavalinjaisen suomalaisvalmisteisen kelkan?
Muotopuolesta se voisi olla itse herra Aallon suunittelema.
Kalpenee sveitsiläiset perinnekelkat tämän rinnalla.
Rakkautta ensi silmäyksellä.







Thursday, January 2, 2014

Serendipiteetti eli satumainen satunnaisuus


Serendipisyys eli serendipiteetti 

Tähän ollaan tultu.

Etsin sanakirjasta suomenkielistä vastinetta sanalle serendipité.
Kumpikaan lihavista termeistä ei mielestäni kuvaa alkuperäisen sanan latausta.

Sanan yhteydessä puhutaan myös satunnaisuudesta,
 joka puolestaan kuulostaa jo fysiikalta ja kovin matemaattiselta.

Jos satunnaisuudesta pudotetaan yksi ännä pois niin sanasta kuoriutuu satunaisuus,
ännän korvaaminen ämmällä on jo satumaista.

Nyt aletaan lähestyä sitä mistä koko hommassa on mielestäni kysymys.
Siitä, kun antaa elämän viedä.
Sen enempiä suunnittelematta.
Kohti onnellisia sattumia.
Yllättäviä, mutta tarkoituksellisia kohtaamisia.
Löytöjä ilman etsimistä.

Loppuvuoden tahti yltyi sellasiin frekvensseihin,
että oli pakko päästää töpselistä irti.
Ja elää päivä tunti kerrallaan.
Ilman minkäänlaista kontrollia.
Ei hullumpaa.
Suosittelen.

Tämä kuva on osa erästä onnellista sattumaa,
syntynyt yllättävän yhteistyön hedelmänä Serendipité'n kanssa.

Célinen sanoja lainaten:
"quand le hasard fait bien les choses..."